Joel-san
n00b
- Joined
- Apr 17, 2007
- Posts
- 12
Haluaisin ensin alkuun pahoitella sitä, että aiheen luonnissa kesti näin kauan. Lisäksi toivon, että teillä kestää pinna, kun joissakin kohdissa selitän ehkä liiankin juurta jaksain tiettyjä teille varmasti tuttuja asioita. Olen alunperin kirjoittanut nämä tekstit toiselle foorumille, jossa ei olla ihan yhtä tietoisia Neo-Geosta kuin täällä. Yritin karsia joitakin näistä kohdista pois.
1. Johdanto (26.04.2007)
Kävin lokakuussa 2006 finngamerin pitämässä pelimiitissä. Hän on pitänyt miittejä kotonaan monta kertaa. Miitti, jossa kävin, oli kymmenes sellainen. Pelattiin hyviä pelejä hyvien tyyppien kesken. Se oli erittäin mukava kokemus. Koska finngamer on keräilijä isolla K:lla, häneltä löytyy kaikenkarvaisia pelejä ja laitteita. Perinteisten Nintendojen ja Pleikkareiden lisäksi herralta löytyy hieman tuntemattomampia koneita kuten Dreamcast ja VirtualBoy. Kovimman säväyksen minuun teki kuitenkin Neo-Geo.
Arcadekulttuuri meni minulta pitkälti sivu suun ja sen myötä myös monet 2D–helmet. Olin lisäksi itse aivan liian saita upottaakseni pelikabinetteihin roppakaupalla kolikoita. Tykkäsin nuorempana kuitenkin aina mennä erään kaverin seuraksi ostarille mättämään Mortal Kombatia. Se arcadefiilis veti puoleensa. Pian sekin ainoa kone hävisi ja lyhyt arcadeurani päättyi siihen. Muistot kuitenkin juurtuivat sydämeeni. Pitkään ne siellä piileksivätkin, kunnes pääsin miitissä aidon Neo-Geo –kabinetin kimppuun. Kaihon ja nostalgian tunteet roihahtivat pintaan. Kaiken lisäksi laitteen pelit vaikuttivat todella erinomaisilta. Olin sanalla sanoen aivan myyty. Kotiin päästyäni (tai oikeastaan jouduttuani) päätin hankkia Neo-Geon vielä joku päivä itselleni.
Kypsyttelin ajatusta monta kuukautta, kunnes yhtenä päivänä yhtäkkiä huomasin tililläni olevan rahaa eikä juuri muuta pelattavaa muilla koneilla. Ensin ajattelin ostavani Neo-Geo AES:n, mutta päädyin pian siihen lopputulokseen, että kyllä siinä kabinetissa on enemmän sitä arcadefiilistä. Pelitkin hurjasti halvempia. Katselin jonkin aikaa, mitä valmis MVS–kabinetti maksaisi ja mistä niitä ylipäänsä saisi. Ei hyvältä näyttänyt. Tarjonta oli ankeaa, hinnat korkeat ja jostain Amerikan perältä kaapin rahtaaminen olisi johtanut monen kuukauden pelittömään makaronikuuriin. Sen sijaan MVS–emolevyjä oli tarjolla mukavasti ja mukaviin hintoihin. Otin selvää, että mitä kaikkea muuta tarvitsisin ja kuinka vaikeaa kokonaisuuden rakentaminen olisi. Yllätyin positiivisesti. Projekti näytti olevan toteutettavissa. Huusin siis oikopäätä eBaysta neljäslottisen emolevyn (mallinumero MV-4).
2. JAMMA ja rauta (26.04.2007)
MVS kytkeytyy muihin laitteisiin JAMMA–liittimen avulla. 56–pinnistä JAMMA–liitintä pitkin kulkee virta, videosignaali, äänisignaali sekä yhteydet peliohjaimiin ja kolikko–oviin. MVS:n liitäntä perustuu JAMMAan, mutta se eroaa siitä hieman. Alla kuva, josta eroavaisuudet ilmenee.
Kuten tästä näemme, MVS ei käytä -5 voltin linjaa, ääni on stereo, ei tilt switchiä (kuka nyt Neo-Geota kallistelisi) ja MVS:ssä on kaksi lisälinjaa, select up ja down peliä vaihtavaa nappia varten. Pääasiassa MVS käy 5 voltilla. 12 voltin linjaa käyttää emolevylle rakennettu kaiutinvahvistin ja muutamaa muu emolevyyn liitettävä lisälaite. PC:t käyttävät myös näitä samoja jännitteitä, joten voin hyvin käyttää tietokoneen virtalähdettä Neo-Geon virtalähteenä. Minulla sattuu lojumaan yksi käyttämätön virtalähde nurkissa.
Muuta rautaa, mitä aluksi tulen tarvitsemaan. Itse kaapin tulen rakentamaan myöhemmin.
–monitori
–kaiuttimet
–tikut ja napit
MVS:n videosignaali on RGB:tä ja 15,75 kHz:n taajuuksista. Suunnittelin ostavani oikean arcademonitorin, mutta huomasin niiden maksavan liikaa ja uudemmat 31 kHz:n monitorit ovat pitkälti vallanneet markkinat. Molempia taajuksia ymmärtäviä multisync–vehkeitä on kyllä olemassa, mutta hinta on vieläkin korkeampi. Sitten tajusin, että telkkarithan toimivat 15,75 kHz:n taajuudella, hyviä CRT–töllöttimiä saa nyt naurettaviin hintoihin ja PAL–alueiden telkkarit ymmärtävät RGB:n päälle. Ennen telkkarikauppaan ryntäämistä käytän kuitenkin toistaiseksi talosta löytyvää Telefunkenin telkkaria. Erilaisia kaiuttimia minulta löytyy useita.
Ainoaksi hankinnaksi jääkin siis tikut ja napit. Ehdin jo tilata ne Ranskassa sijaitsevasta Starcabista. Tilaus tosin ei vielä ole lähtenyt liikkelle, koska joitakin tilaamiani tavaroita ei ole heillä varastossa.
Toistaiseksi olen käyttänyt projektin rautahankintoihin noin 170 euroa.
1. Johdanto (26.04.2007)
Kävin lokakuussa 2006 finngamerin pitämässä pelimiitissä. Hän on pitänyt miittejä kotonaan monta kertaa. Miitti, jossa kävin, oli kymmenes sellainen. Pelattiin hyviä pelejä hyvien tyyppien kesken. Se oli erittäin mukava kokemus. Koska finngamer on keräilijä isolla K:lla, häneltä löytyy kaikenkarvaisia pelejä ja laitteita. Perinteisten Nintendojen ja Pleikkareiden lisäksi herralta löytyy hieman tuntemattomampia koneita kuten Dreamcast ja VirtualBoy. Kovimman säväyksen minuun teki kuitenkin Neo-Geo.
Arcadekulttuuri meni minulta pitkälti sivu suun ja sen myötä myös monet 2D–helmet. Olin lisäksi itse aivan liian saita upottaakseni pelikabinetteihin roppakaupalla kolikoita. Tykkäsin nuorempana kuitenkin aina mennä erään kaverin seuraksi ostarille mättämään Mortal Kombatia. Se arcadefiilis veti puoleensa. Pian sekin ainoa kone hävisi ja lyhyt arcadeurani päättyi siihen. Muistot kuitenkin juurtuivat sydämeeni. Pitkään ne siellä piileksivätkin, kunnes pääsin miitissä aidon Neo-Geo –kabinetin kimppuun. Kaihon ja nostalgian tunteet roihahtivat pintaan. Kaiken lisäksi laitteen pelit vaikuttivat todella erinomaisilta. Olin sanalla sanoen aivan myyty. Kotiin päästyäni (tai oikeastaan jouduttuani) päätin hankkia Neo-Geon vielä joku päivä itselleni.
Kypsyttelin ajatusta monta kuukautta, kunnes yhtenä päivänä yhtäkkiä huomasin tililläni olevan rahaa eikä juuri muuta pelattavaa muilla koneilla. Ensin ajattelin ostavani Neo-Geo AES:n, mutta päädyin pian siihen lopputulokseen, että kyllä siinä kabinetissa on enemmän sitä arcadefiilistä. Pelitkin hurjasti halvempia. Katselin jonkin aikaa, mitä valmis MVS–kabinetti maksaisi ja mistä niitä ylipäänsä saisi. Ei hyvältä näyttänyt. Tarjonta oli ankeaa, hinnat korkeat ja jostain Amerikan perältä kaapin rahtaaminen olisi johtanut monen kuukauden pelittömään makaronikuuriin. Sen sijaan MVS–emolevyjä oli tarjolla mukavasti ja mukaviin hintoihin. Otin selvää, että mitä kaikkea muuta tarvitsisin ja kuinka vaikeaa kokonaisuuden rakentaminen olisi. Yllätyin positiivisesti. Projekti näytti olevan toteutettavissa. Huusin siis oikopäätä eBaysta neljäslottisen emolevyn (mallinumero MV-4).
2. JAMMA ja rauta (26.04.2007)
MVS kytkeytyy muihin laitteisiin JAMMA–liittimen avulla. 56–pinnistä JAMMA–liitintä pitkin kulkee virta, videosignaali, äänisignaali sekä yhteydet peliohjaimiin ja kolikko–oviin. MVS:n liitäntä perustuu JAMMAan, mutta se eroaa siitä hieman. Alla kuva, josta eroavaisuudet ilmenee.
Kuten tästä näemme, MVS ei käytä -5 voltin linjaa, ääni on stereo, ei tilt switchiä (kuka nyt Neo-Geota kallistelisi) ja MVS:ssä on kaksi lisälinjaa, select up ja down peliä vaihtavaa nappia varten. Pääasiassa MVS käy 5 voltilla. 12 voltin linjaa käyttää emolevylle rakennettu kaiutinvahvistin ja muutamaa muu emolevyyn liitettävä lisälaite. PC:t käyttävät myös näitä samoja jännitteitä, joten voin hyvin käyttää tietokoneen virtalähdettä Neo-Geon virtalähteenä. Minulla sattuu lojumaan yksi käyttämätön virtalähde nurkissa.
Muuta rautaa, mitä aluksi tulen tarvitsemaan. Itse kaapin tulen rakentamaan myöhemmin.
–monitori
–kaiuttimet
–tikut ja napit
MVS:n videosignaali on RGB:tä ja 15,75 kHz:n taajuuksista. Suunnittelin ostavani oikean arcademonitorin, mutta huomasin niiden maksavan liikaa ja uudemmat 31 kHz:n monitorit ovat pitkälti vallanneet markkinat. Molempia taajuksia ymmärtäviä multisync–vehkeitä on kyllä olemassa, mutta hinta on vieläkin korkeampi. Sitten tajusin, että telkkarithan toimivat 15,75 kHz:n taajuudella, hyviä CRT–töllöttimiä saa nyt naurettaviin hintoihin ja PAL–alueiden telkkarit ymmärtävät RGB:n päälle. Ennen telkkarikauppaan ryntäämistä käytän kuitenkin toistaiseksi talosta löytyvää Telefunkenin telkkaria. Erilaisia kaiuttimia minulta löytyy useita.
Ainoaksi hankinnaksi jääkin siis tikut ja napit. Ehdin jo tilata ne Ranskassa sijaitsevasta Starcabista. Tilaus tosin ei vielä ole lähtenyt liikkelle, koska joitakin tilaamiani tavaroita ei ole heillä varastossa.
Toistaiseksi olen käyttänyt projektin rautahankintoihin noin 170 euroa.